Jatkoin maanantai-iltana koiratonta peko-harrastustani ja suuntasin raunioradalle - tosin koirat takapaksissa. Toisten koiria seuraamalla oppii kyllä paljon ja maalimiehenä oleminen on varsin mukavaa. Aion roikkua mukana vastakin, tosin kieltämättä kaivelee kerta toisensa jälkeen, ettei oma lajiin ihan varmasti hyvin soveltuva koirani pääse mukaan.
Ryhmän taitotasossa on paljon hajontaa sekä koirien että ohjaajien suhteen. Itselleni tämä on oikein hyvä, koska pääsen seuraamana useammanlaisten treenien toteuttamista. Sunnuntaiksi olen harkinnut meneväni hälyryhmän treeneihin maalimieheksi. Mitäpä sitä ihminen viikonlopullaan muutakaan tekisi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti