lauantai 25. syyskuuta 2010

Kisat Purina-areenalla


B-rata RV 10 ja AV n. 4s, A-rata RV 5 ja AV 2,7. Melkosta kieputusta olivat radat sekä ykkösillä että kakkosilla, eikä ihanneaikaan  ehtinyt juuri kukaan.


Ensimmäiseksi juostulla B-radalla Pii ei keskittynyt yhtään, vaan ihmetteli ratahenkilöitä ja mm. hidasti pällistelemään sitä puomin vierellä juoksevaa heppua, taisipa kerran ihan pysähtyäkin katselemaan ympärilleen. Minä fiksuna hätäännyin siitä, ettei koira keskity ja ohjaus heikkeni. Ratavirheistä ainakin huono kepeille ohjaus ja siitä kielto oli 100% oma vikani. Puomin kieltoa, josta toinen vitonen tuli, en tähän hätään muistakaan.


Olin jo etukäteen ajatellut, ettemme starttaa A-radalla, jos B jättää toivomisen varaa. Harmi kentällä lonnivasta koirasta sai kuitenkin yrittämään uudelleen, mutta lämmitellessä Pii oli virkeä kuin märkä rätti. Se ei oikein edes innostunut mun kanssa leikkimisestä, vaikka yritin montaa eri juttua. Radalla Pii kuitenkin yllätti ja oli hyvällä sykkeellä mukana, mutta selvästi jo vähän väsynyt. Oma ohjaus pysyi jotakuinkin kasassa (vaikka valssit olivat kuulemma kaikki ihan myöhässä...) ja odotin jo nollaa. Pii oli kuitenkin päättänyt toisin ja leiskautti tokavikana esteenä olleen A:n alastulokontaktin komeasti yli.


Että jeps, kyllä ne kontaktit on varmaan koulutettava uusiksi. Ammun ehkä itseäni polveen tässä, mutta en malta jäädä kisatauolle kokonaan. Nelisen viikkoa tulee taukoa reissujen ja muiden menojen vuoksi, mutta lokakuun lopussa sitten taas kisataan.

perjantai 24. syyskuuta 2010

Vapaamuotoiset


Viltteri-auton liityttyä perheeseen säännöllinen käynti lappalaiskoiraporukan vapaamuotoisissa toko (ym) treeneissä tuntuu vihdoinkin helpommalta. Treeni-into ei ihan kestänyt matkustusta autopahoinvointisen Piin kanssa arki-iltaisin ja nämä treenit jäivät jo Piin ollessa pentu. Porukka on kuitenkin tuttu ja kiva ja asiantuntemustakin löytyy, joten palasimme kuvioon nyt kun liikkuminen helpottui.


Pii teki (löysää) seuruuta suoralla ja jokusen käännöksen oikeaan, lisäksi pari luoksetuloa eteen. Rhoon kanssa otettiin ympyrätyöskentelyä ulkokehällä niin, että koirahäiriö oli ehkä n. 10-20m päässä. Myötäpäivään meni mukavasti, vastapäivään vähän nikotellen - todennäköisesti mun kätisyydestä riippuen. Rhoo kulkee edelleen paremmin hölkän tai juoksun mukana kuin kävellen, kukas sitä nyt tylsästi vaan lampsisi menemään. Ystävällinen treenikaveri koirineen oli meille myös koirahäiriönä luoksetulossa n. 5m etäisyyden päässä. Saatiin useita onnistuneita toistoja 10m liinassa, mihin olen tyytyväinen.


Lopuksi pidettiin Rhoon kanssa tylsää kentän laidalla pienen matkan päässä älyttömän jännistä ihmisistä ja koirista. Palkkailin hiljaisesta kontaktista ja rauhallisesta hengailusta. Vaikka Rhoo pystyi syömään, oltiin varmaan jo liian lähellä, otus kävi sen verran kovilla kierroksilla. Piin kanssa olisin mieluusti osallistunut paikkamakuuseen, mutta missasin koko homman kun jäin suustani kiinni. Ensi viikolla sitten.


Tokoilu ei ole koskaan ollut mun sydäntä lähellä oikeastaan missään määrin, joten vapaamuotoisissa käyminen tuntuu vähän hassulta. En osaa suunnitella järkeviä treenejä - paitsi nyt Rhoolle, jolle ympyrätyöskentely ja perushallinnan parantaminen ovat ilmeisiä kohteita. Pii toimii mun kanssa haukkumista lukuun ottamatta riittävän hyvin, että siltä voisi vaatia enemmänkin. Mutta mitä? Ja millä tavoitteella?

torstai 23. syyskuuta 2010

Toivoa täynnä


50min spinning helpommalla kakkosen tasolla meni kevyesti, loppua kohti piti tehdä jo vähän enemmän töitä kuin ohjaaja määritteli. Ihmeen hyvin kroppa muistaa, kun sen on kerran vuosia sitten treenannut kuosiin! Nyt Rhoon kanssa ohjattuihin!


Lisäys klo 22: iisit Kompassitreenit jatkuvat. Rhoo etenee komeasti neljän aidan suoran ilman ohjaajan liikettä ja tulee sukkana luokse, kun sen kutsuu kyseisten neljän aidan yli luokse. Koulutusohjaaja saisi puuttua ohjaajien huonoihin tapoihin kovemmalla kädellä tuolla - hyppykäskyt tulivat miten sattuu-ajoituksella, lähtöviivakäytöksen kriteereistä ei pidetty johdonmukaisesti kiinni ja hyppysuoralle kutsuttaessa kaikkien muiden koirakoiden ihminen kutsui koiraa esteiden yli rintamasuunta koiraan päin. Pitänee antaa kurssipalautetta. Muiden treenatessa hyppysuoraa teimme Rhoon kanssa alkeiskontakteja: minipöydän kautta puomille ja siitä alas kontaktiasentoon. Häiriö oli kova, mutta onnistuminen kohtuullista. Rhoo tarjoaa juuri sille opettamaani peruuttamista ärsyttävästi vähän joka paikkaan, myös kontaktille. Pitää yrittää saada peruuttaminen mahdollisimman pian ärsykekontrolliin.


Rhoon keskittymiskyky ei ihan riitä 45min treeneihin. AgilityAkatemian treeneissä se lähti itsekseen lampsimaan ovelle, eikä virettä nostanut enää mikään. Kompassilla se menee ylikierroksille, vuotaa ja häseltää, eikä huoli enää palkkaa. Tulkitsen, että kyse on samasta ilmiöstä, mutta Kompassin treenitila on niin paljon häiriöisempi, että reaktio on toinen. Takaakierrot jäivät näin ollen tekemättä, mutta niiden opettamiseen emme ohjausta tarvitsekaan.


Treenien päätteeksi veimme koirat Hakunilan majan koirapuistoon, jonka saimmekin pitää kokonaan itsellämme. Ihan kiva ilta!

keskiviikko 22. syyskuuta 2010

Keskiviikon treenit


Ensin treenattiin ohjaaja 60min 3-tason indoor cycling-tunnilla. Ohjatuissa jumpissa käynnissä on tullut luvattoman pitkä tauko, mutta yllättävän keveästi pyörä kulki, mitä nyt liian raskaassa kohdassa alkoi silmissä pimenemään ja piti painaa toviksi päätä polviin. Luja tahto vie vissiin yli hapenottokyvynkin.


Piin kanssa oli heti perään agitreenit Kompassilla. Olemme käyneet keskiviikkoisin treenaamassa siellä heinäkuusta alkaen ja nyt vaihtuivat treenikaverit ja niitä tuli muutama enemmän. Meinasi tulla tippa linssiin treeneissä, kun Pii pärjäsi häiriössä niin upeasti. Pienen pienessä sisätilassa oli kuusi koirakkoa treenaamassa esteitä tai kahden esteen yhdistelmiä yhtä aikaa koirat irrallaan. Piitä ei kiinnostanut mikään muu kuin mun kanssa tekeminen ja kun vaikkapa kuljettiin puomin alkupäähän se tarjosi erittäin suoraa ja kaunista seuraamista kontaktissa koko matkan. Kahdesti se meinasi mennä toisen koiran luo, kun kaveri oli 1-2m päässä. Pii, ei! pysäytti sen heti ja se tuli tarjoamaan kontaktia. Enpä olisi pari vuotta sitten uskonut, vaikka töitä tämän eteen onkin tehty koko ajan.


Treeni sinänsä oli varsin iisi. Tein puomin kontaktia, jolle Pii pysähtyikin mainiosti - tosin olin itse vieressä pysäyttämässä. Treenitilan matto on myös varsin liukas, minkä vuoksi puomillakaan ei vauhtia ole normaaliin tapaan. Teimme myös jokusen toiston keinulla siten, että koulutusohjaaja heilutteli keinua ja laski sen hallitusti alas. Tarkoituksena oli saada Pii oivaltamaan, että kannattaa pudottaa paino alas. Tätä voinee jatkaa omatoimisesti, tosin keinun takaisinketjuttamisen pitäisi ratkaista Piin keinuongelma eli hidas ja turhan varovainen eteneminen. Loppuun teimme lyhyen radan, johon ei kummoisia kuvioita kuulunut: pari takaakiertoa valsseineen, takaaleikkaus ja yksi putki/A-erottelu. Hyvin meni.


Rhoo oli mukana Piin treeneissä ja K treenaili sen kanssa kontaktia koirahäiriössä. Nakin voima on ihmeellinen, sieltäpä tuo alkoi tarjoamaan kontaktia aina, kun uusi koira tuli tilaan.

Tilannekartoitus 22.9.2010


Treeniblogin alkajaisiksi lienee hyvä määritellä nykytilanne ja tavoitteet.


Piin tämän vuoden tavoitteet ovat täyttyneet paremmin kuin hyvin, sillä olemme startanneet jo useammissakin virallisissa kisoissa. Eka kisastartti kun oli ainoa tämän vuoden tavoitteemme ja jos en päädy jättämään Piitä tyystin uudelleenkoulutus-kisatauolle, tulee se ensimmäinenkin nolla varmaan lähiaikoina pokattua. Rhoolle ei sen kummempia tavoitteita tälle vuodelle vielä ollutkaan: opetella elämää ja agilityn perusjuttuja ja käydä terveystarkeissa. Tarkkien osalta RH on priimaa niin luustoltaan (A/A, kyynärät 0/0, polvet 0/0, selkä terve) kuin geeneiltään (prcd-PRA A), eli kelpaa siltä osin alkaa treenaus vähän intensiivisemminkin. Agilityn alkeiskurssi ja osa jatkokurssista on Rhoollakin AgilityAkatemialla suoritettuna, joten nykytilanne on varsin hyvin sen mukainen, mitä olen toivonutkin.


Olin molempien koirien kanssa Lappalaiskoirien agilityleirillä Villa Taivaannastassa Kiteellä toissa viikonloppuna. Pii osallistui ykkösluokan ja Rhoo möllien koulutuksiin. Molempien koirien kehitysalueet tulivat leirin aikana hyvin selviksi - kouluttaja moitti, että Pii hyppää huonosti ja kontakteistamme hän taisi kommentoida, että "Onhan ne aika hirveät" ja suositteli uudelleenkouluttamista. Rhoo puolestaan lähti kahdella ensimmäisellä yrityksellä startista koikkelehtimaan yleisön joukkoon. Sitten kun se lopulta kiinnostui työnteosta, se paineli menemään täysin minusta piittaamatta ja taisipa jatkaa hyppy-hyppy-putki-hyppy-suoraansa vielä rata-alueen takaseinästä hyvän matkaa niitylle päin. Pirun notkea ja nopea se on, kunhan vain olisi notkea ja nopea toivomaani suuntaan!


Kokonaistilanne huomioiden päädyin sijoittamaan AgilityAkatemian kausikorttiin. Käytettävissämme on nyt talvikauden ajan vapaaharjoittelumahdollisuus hyvillä esteillä ja kepeille on vielä talon puolesta pleksiohjuritkin. Pohdin alkuun 2x2-keppien kouluttamista molemmille koirille, mutta taidan tyytyä ohjureihin. Koirat aion joka tapauksessa takaisinketjuttaa keinulle ja puomille ja realistisesti arvioiden oma naksuttelustaminani kuluu varmaan siihen 100%. Kun kerran uudelleenkouluttamaan aletaan, niin pyrin kouluttamaan ohjureilla Piillekin itsenäiset kepit. Nykyisellään se pujottelee jo ihan kuuliaisesti, mutta tekniikka on hidas, pysty ja pomppiva, eikä se juurikaan hae ensimmäistä väliä itse. Enpä taida jatkossa opettaa yhtään koiraa namikädellä vedättämällä, sen verran pitkä ja turhauttava prosessi tuo oli, eikä lopputuloskaan ollut kummoinen.


Siispä tämä sujuvammaksi ja itsenäisemmäksi talven aikana:



Huolestuin tietysti ohjaajalta saamistamme moitteista Piin hyppytekniikasta, mutta onneksi olimme sunnuntaina menossa Vappu Alatalon hyppyseminaariin. Vapun analyysin mukaan Piin perustekniikka on hyvä, mutta kuten olin etukäteen arvellutkin, se hyppää huonosti kaarevalla linjalla. Vapun mukaan tämä johtuu siitä, että Pii on vähän kuin yläpainotteinen bodari ja sillä on huonommin habaa perspäässä. Näin ollen se ei jaksa ponnistaa kaarelle kunnolla, kun pääosa ponnistusvoimasta tulee vain toisesta jalasta, mutta se pärjää ihan mukavasti kun saa käyttää molempia takajalkojaan. Vapun ohjaamana kävimme eläinsairaala Aistissa fysioterapeutilla eilen ja saimme mukaamme jumppaohjeita. Kontrolliaika on sovittu lokakuun 11., jolloin myös Rhoo pääsee ft:n arvioon. Piin liikkumisesta ei ft:kaan löytänyt moitittavaa, lantion tienoilla oli hieman kireyttä ja aristelua, mutta ei ihmeempiä. Notkeakin Iso Apea oli. Hyppykurssi jatkuu kolmen kerran omatoimiharjoittelulla Sporttikoirahallilla syksyn aikana, jolloin käymme läpi Vapun antamia harjoituksia.


Tähän siis enemmän lihasvoimaa taakse:



Rhoon kanssa jätämme AgilityAkatemian koulutukset talvitauolle ja keskitymme treenaamaan hallintaa, kontakteja, keppejä ja ohjausliikkeitä. Juhan koulutukset ovat olleet Rhoon tyyppiselle koiralle oikein hyviä, mutta luulen, että hyödymme koirakkona niistä enemmän ensi vuoden puolella, jolloin olemme toivottavasti jo selkeästi ratavalmiimpia ja pääsemme toivottavasti osallistumaan valmennusryhmään. Perusohjausliikkeiden koulutus ja yksittäisten esteiden opetus sujuu minulta todennäköisesti jo ilman koulutusohjaajaan neuvoja.


Sekä ohjaajan että koirien mielenkiinnon ylläpitämiseksi tiedossa on myös ohjattua koulutusta: Pii käy toista Kompassin E-kurssia putkeen keskiviikkoiltaisin ja Rhoo C-kurssia torstaisin. Taso on leppoisan iisi molemmille koirille. Toivon, että tämä motivoi sekä koiria - erityisesti Rhoota - että ohjaajaa onnistumisen elämyksillä. Haastetta viikkoihimme tuovat lappalaisten vakitreenit, joissa tehdään yleensä kolmosluokan tasoisia ratoja. Kesälauantaisin emme ole juuri porukkatreeneihin ehtineet, mutta talviviikonloput ovat toivoakseni tyhjempiä muusta ohjelmasta. Jos meitä oikein lykästää, pääsee myös Rhoo ensi talvikaudeksi mukaan näihin treeneihin. Rhoolle on kotitreenien lisäksi tarkoitus hakea hallintaa Espoon Palveluskoiraklubin pk-tottiksesta, Oiva Agilityn pohjataidot-kurssilta ja muiden agitreenien kentänlaidalta mahdollisuuksien mukaan.


Siinä tulikin nykytilanne ja resurssit, mutta entäpä tavoitteet?


Piille toivoisin kakkosiin nousua vuoden 2011 ensimmäisen puolikkaan aikana. Haluaisin ehtiä kouluttaa sille itsenäisen pujottelun ja 2o2o-kontaktin puomille ja keinulle tämän vuoden puolella. A:lle en halua edelleenkään sitä pysäyttää, sillä se on varsin suuri ja raskas koira. Hyppytekniikan parantaminen ja lihaskunnon kohentaminen ft:n ohjauksessa tämän vuoden aikana.


Rhoon haluaisin starttaavan ensimmäisissä kisoissaan mieluusti ennen ensi kesää. Sitä ennen on hallinnan luonnollisestikin oltava paljon nykyistä parempi ja itsenäinen, nopea pujottelu ja varmat 2o2o-kontaktit koulutettuina. En kuitenkaan halua odotella sitä "liian valmiiksi" ennen ensimmäistä starttiamme, kunhan se pysyy rata-alueella.


Itselleni toivoisin parempaa fyysistä kuntoa, loppumatonta treeni-intoa, tehokkaampaa jalkatyöskentelyä, parempaa ajoitusta ja pidempää pinnaa. Ja sitten toivoisin lottovoittoa ja maailmanrauhaa kans.

Lorem ipsum


Aloitetaan perinteikkäästi tarkastelemalla ulkoasua. Ole hyvä, lorem ipsum:


Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. In adipiscing libero nec diam luctus id aliquet purus suscipit. Ut vestibulum dapibus eleifend. Donec at lorem eros. Sed sem magna, elementum ut mattis ut, luctus nec risus. Class aptent taciti sociosqu ad litora torquent per conubia nostra, per inceptos himenaeos. In sodales diam est, vel aliquam sem. Integer sodales convallis tristique. Phasellus feugiat lacinia enim a egestas.


Quisque facilisis ultrices nibh, eu facilisis odio sollicitudin non. Suspendisse cursus tincidunt augue, ut elementum erat tincidunt nec. Nullam ornare, ante et eleifend tempor, tellus justo eleifend lacus, in tempor augue elit vitae turpis. Vivamus quis lacus lacus. Integer placerat porttitor ornare. Suspendisse lacus sapien, sagittis eget tristique vitae, tempor a libero. Nam eu augue dui, eu pretium leo. Sed venenatis luctus vehicula. Praesent euismod dui sit amet ipsum sollicitudin tempus ultrices purus auctor.