Ensin treenattiin ohjaaja 60min 3-tason indoor cycling-tunnilla. Ohjatuissa jumpissa käynnissä on tullut luvattoman pitkä tauko, mutta yllättävän keveästi pyörä kulki, mitä nyt liian raskaassa kohdassa alkoi silmissä pimenemään ja piti painaa toviksi päätä polviin. Luja tahto vie vissiin yli hapenottokyvynkin.
Piin kanssa oli heti perään agitreenit Kompassilla. Olemme käyneet keskiviikkoisin treenaamassa siellä heinäkuusta alkaen ja nyt vaihtuivat treenikaverit ja niitä tuli muutama enemmän. Meinasi tulla tippa linssiin treeneissä, kun Pii pärjäsi häiriössä niin upeasti. Pienen pienessä sisätilassa oli kuusi koirakkoa treenaamassa esteitä tai kahden esteen yhdistelmiä yhtä aikaa koirat irrallaan. Piitä ei kiinnostanut mikään muu kuin mun kanssa tekeminen ja kun vaikkapa kuljettiin puomin alkupäähän se tarjosi erittäin suoraa ja kaunista seuraamista kontaktissa koko matkan. Kahdesti se meinasi mennä toisen koiran luo, kun kaveri oli 1-2m päässä. Pii, ei! pysäytti sen heti ja se tuli tarjoamaan kontaktia. Enpä olisi pari vuotta sitten uskonut, vaikka töitä tämän eteen onkin tehty koko ajan.
Treeni sinänsä oli varsin iisi. Tein puomin kontaktia, jolle Pii pysähtyikin mainiosti - tosin olin itse vieressä pysäyttämässä. Treenitilan matto on myös varsin liukas, minkä vuoksi puomillakaan ei vauhtia ole normaaliin tapaan. Teimme myös jokusen toiston keinulla siten, että koulutusohjaaja heilutteli keinua ja laski sen hallitusti alas. Tarkoituksena oli saada Pii oivaltamaan, että kannattaa pudottaa paino alas. Tätä voinee jatkaa omatoimisesti, tosin keinun takaisinketjuttamisen pitäisi ratkaista Piin keinuongelma eli hidas ja turhan varovainen eteneminen. Loppuun teimme lyhyen radan, johon ei kummoisia kuvioita kuulunut: pari takaakiertoa valsseineen, takaaleikkaus ja yksi putki/A-erottelu. Hyvin meni.
Rhoo oli mukana Piin treeneissä ja K treenaili sen kanssa kontaktia koirahäiriössä. Nakin voima on ihmeellinen, sieltäpä tuo alkoi tarjoamaan kontaktia aina, kun uusi koira tuli tilaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti