Viltteri-auton liityttyä perheeseen säännöllinen käynti lappalaiskoiraporukan vapaamuotoisissa toko (ym) treeneissä tuntuu vihdoinkin helpommalta. Treeni-into ei ihan kestänyt matkustusta autopahoinvointisen Piin kanssa arki-iltaisin ja nämä treenit jäivät jo Piin ollessa pentu. Porukka on kuitenkin tuttu ja kiva ja asiantuntemustakin löytyy, joten palasimme kuvioon nyt kun liikkuminen helpottui.
Pii teki (löysää) seuruuta suoralla ja jokusen käännöksen oikeaan, lisäksi pari luoksetuloa eteen. Rhoon kanssa otettiin ympyrätyöskentelyä ulkokehällä niin, että koirahäiriö oli ehkä n. 10-20m päässä. Myötäpäivään meni mukavasti, vastapäivään vähän nikotellen - todennäköisesti mun kätisyydestä riippuen. Rhoo kulkee edelleen paremmin hölkän tai juoksun mukana kuin kävellen, kukas sitä nyt tylsästi vaan lampsisi menemään. Ystävällinen treenikaveri koirineen oli meille myös koirahäiriönä luoksetulossa n. 5m etäisyyden päässä. Saatiin useita onnistuneita toistoja 10m liinassa, mihin olen tyytyväinen.
Lopuksi pidettiin Rhoon kanssa tylsää kentän laidalla pienen matkan päässä älyttömän jännistä ihmisistä ja koirista. Palkkailin hiljaisesta kontaktista ja rauhallisesta hengailusta. Vaikka Rhoo pystyi syömään, oltiin varmaan jo liian lähellä, otus kävi sen verran kovilla kierroksilla. Piin kanssa olisin mieluusti osallistunut paikkamakuuseen, mutta missasin koko homman kun jäin suustani kiinni. Ensi viikolla sitten.
Tokoilu ei ole koskaan ollut mun sydäntä lähellä oikeastaan missään määrin, joten vapaamuotoisissa käyminen tuntuu vähän hassulta. En osaa suunnitella järkeviä treenejä - paitsi nyt Rhoolle, jolle ympyrätyöskentely ja perushallinnan parantaminen ovat ilmeisiä kohteita. Pii toimii mun kanssa haukkumista lukuun ottamatta riittävän hyvin, että siltä voisi vaatia enemmänkin. Mutta mitä? Ja millä tavoitteella?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti