Erinäisten onnettomien yhteensattumien vuoksi olin ilmoittautunut lauantaiksi kisaamaan Pieksämäellä asti Rhoon kanssa. Muut asiat periferiaan peruuntuivat, mutta päätin, että kaatukoon maailma ympäriltä, minä kisaan tänä lauantaina. Olisi voinut säästää bensarahat ja jäädä kotiin, nimittäin tuloksissa ei ollut pahemmin kavereille kertomista.
Tarjolla oli kaksi oikeasti mukavaa ja varsin helppoa agirataa, jotka molemmat hyllytettiin tavoilla, joiden todellinen luonne jäänee itselleni ikuiseksi mysteeriksi. Ei ollut ketään kaveria kisoissa edes katsomassa, saati että suorituksista olisi saanut videota. Ensimmäinen rata alkoi hyppy-keinu-rengas-putki-suoralla. Jätin Rhoon hypyn taa ja menin keinulle kutsumaan. Rhoo hyppäsi aidan ja kipitti keinusta ulkokautta ohi. Sain sen rängyttyä takaisin (onneksi se kestää jo mun oho-eikuilua aika hyvin kun en näköjään malta olla tekemättä vaikka pitäisi) ja se suoritti keinun näppärästi. Putki-kepit oli liian vauhdikas Rhoolle, vaikka lähestyminen oli suoraan edestä, joten kepeiltä myös kielto kun en tajunnut auttaa Rhoota jarruttamalla. Ekan radan hyllyttävä virhe oli omaa ansiotani: mutkaputki syötti suoraan renkaalle ja menin pois näkyvistä "ohjaamaan" oikealle esteelle. No, Rhoo hyppäsi edessään näkyvän renkaan kuten kunnon koiran kuuluu.
Toka rata meni vielä huonommin, vaikka se alkoi erinomaisesti, tarkasti ja vauhdikkaasti. Kuudentena esteenä olisi ollut keinu, jolle putki syötti koiran suoraan. Keinun etenemissuunnassa vasemmalla oli putken pää ja oikealla kepit. Putken pää ei näkynyt koiran tullessa putkesta ja keinun puolella näyttäytyminen koiran tullessa putkesta pitäisi olla riittävä vihje kertomaan, ettei sinne tarvitse nyt mennä. No, Rhoo ei mennytkään, vaan se paineli taakseni jääneille kepeille. Mitvit? Pujottelu ei erityisemmin vedä Rhoota ja blokkasin koko esteen jättäytymällä sen ja keinun väliin ja silti se tällä kertaa veti pikkukoiraa. Tokalta radalta poistuimme yhdessä juosten putken ja yhden aidan kautta, koiralle jäi toivoakseni ihan hyvä fiilis.
Ajelin sitten 7h yhtenä päivänä juostakseni koirani kanssa huonosti menneitä ratoja yhteensä ehkä sen 70 sekuntia (koiraharrastajat on hulluja). Harmittaa, että homma meni noin myttyyn, koska radat olivat varsin iisit ja ensimmäisellä radalla pujottelu ja kaikki kolme kontaktiestettä menivät mallikkaasti. Toisaalta me emme Rhoon kanssa ole missään nimessä valmiit kakkosiin, joten on hyväkin että saadaan rauhassa ihmetellä toistemme työskentelyä ykkösissä.
Korjaussarjana tehdään taas keinusta kivempaa estettä. Yön yli asiaa mietittyäni Rhoo saattoi vain vältellä keinulle menemistä. Tokalla radalla se fuskasi viimeisen keppivälin pujottelussa kun putki oli suoraan edessä. Tämän tiesin jo etukäteen Rhoolle vaikeaksi paikaksi, joten se tulee nyt myös erityisharjoittelun piiriin. Lisäksi ilmoitin meidät kolmeen uuteen kisaan marraskuulle. Kisarutiinin saaminen molemmille ja virittely/lämmittelyrutiinin luominen Rhoolle ovat varsin korkealla prioriteettilistassani, eikä niitä oikein voi saada kuin kisaamalla. Jos Rhoon virettä ei nosta ennen starttia, se ei tunnu oikein käsittävän, mitä ollaan tekemässä. Jos se on kunnolla korkealla, se on taipuvainen luoviin rataratkaisuihin. Pitänee myös treenata ohjauskuvioita varta vasten nostatetun koiran kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti