Puoliso oli syöttänyt Piille poissaollessani sen puruluun, jota käytin opettaessani Piile noutoa. Eipä mitään, sitten kokeiltiin pientä muovista kapulaa, jonka olin aikanaan ostanut Piille treenikappaleeksi, kun olin ensin saanut sen pitämään puista kapulaa aidosti epäilyttävänä vehkeenä.
Pii yllätti ja yhdisti tempun muitta mutkitta puruluun kanniskeluun. Saatiin kahdessa sessiossa monen monta onnistunutta toistoa ja sain hitkutettua kapulan pitoonkin vähän kestoa - tosin heti kun käteni koski kapulaa, Pii sylkäisi sen pihalle. Paras toisto saatiin viimeiseksi, kun olin saanut Piin istumaan kapula suussa ja vieraisilla ollut kaverini liikkui samaan aikaan meitä kohti. Pii unohtui katsomaan kaveriani ja piteli samalla kapulaa täysin rauhallisesti ja tyynesti suussaan. Siitä kaikki loput namit jackpotiksi ja treenin lopetus.
Rhoon kanssa yritettiin taas rakentaa viisarimenetelmällä seuraamista. R kiertää targettia mainiosti silloin, kun en itse ole sen vieressä. Heti kun minä tulen kuvioon, homma muuttuu sille vaikeaksi. Pitänee palata vahvistamaan pelkkää targetin kiertämistä ja yrittää uudelleen ehdollistaa se koskemaan pohjettani lavallaan. Perusasennosta käännös vasempaan on Rhoolla nyt jo ihana, hitto se käyttää kroppaansa hienosti! Saisinpa sen vain lopunkin ymmärtämään, mitä siltä haluan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti