Kaverini, erittäin hyödyllinen nisäkäs Mirka lähti seuraksi valaistulle parkkikselle jeesaamaan minua ja Piitä monipuolisissa tottisongelmissamme. En enää edes muista minkä palveluksen vastineeksi sanoin että "no, opetat Piin sitten noutamaan" ja Mirka otti asian näemmä sydämeensä tutkiskeltavaksi (kiitos ihana!)
Ensin naksuteltiin seuraamista. Tehtiin suht pitkää pätkää suoraa ja käännöksiä pääosin vasemmalle, mutta myös oikealle. Suht löysästi Pii seuraili ja pyrki nojailemaan hihnaan. Pii ei oikein hoksannut homman jujua siinä mielessä, että namin nielaistuaan kannattaisi tulla heti tarjoamaan lisää, niin saisi useammin palkkaa. Kokeilimme tiivistämiseen erilaisia juttuja, mutta parhaiten toimi juosten seuruuttaminen. Tätä kautta lähdetään sitten hakemaan sitä oikeaa suoritusta. Eteis- ja lenkkitreenit jatkuvat toki myös.
Nouto olikin sitten isompi ongelma. Olin kaapaissut kotoa mukaan kahvattoman juuttipatukan kapulaa sijaistamaan, koska Piillä on erittäin vahva "heitän kapulaa"-toiminto. Mirka yritti kaikenlaista, mutta Pii ei vaan hoksannut. Pari kertaa se vahingossa unohti viskata patukkaa ja herätti jo toiveita, mutta turhaan. Vahinko mikä vahinko. Lupaavin suoritus saatiin "noutajatempulla": noutoesine maahan ja kuljetaan vapaamuotoisesti koiran kanssa sitä kohti. Koira nappaa esineen, jatketaan eteenpäin ja palkataan pidosta. Mirka suositteli ostamaan noutajadummyn special-esineeksi, jonka kanssa tehdään vain noutoa. Pitää shoppailla.
Rhoo teki jokusen tassutargettikierroksen melkoisella draivilla (5-10 toistoa per sessio). Omat targettini liukuivat asfaltilla ja erinomaisen kunnioitettavan tarvikearsenaalin Mirka suositteli hankkimaan kaakelin palan targetiksi - alla olevat kumisysteemit (tjsp) estävät liukumista.
Lopuksi yritettiin saada lähipellolla koiria leikkimään. Ei niitä huvittanut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti