Pii jäi aamulla kotiin kun suuntasimme lappalaisporukan ratatreeneihin Rhoon kanssa. Rhoo kuuluu treenijengin "vauvakerhoon", joten pääsimme tekemään sen kanssa ykkösluokan rataa.
Renkaan syvin olemus oli Rhoolta hukassa. Olen naksutellut renkaan taannoin sille varsin sujuvaksi, mutta eipä sitä näköjään voi pieni koira kaikkea muistaa. Muuri meni jo viime viikkoa helpommin, eikä rimojen alittelua juuri esiintynyt. Puomin suoritus oli hieno, Rhoo muisti ilman targettiakin pysähtyä 2o2o-asentoon ja odottaa lähtölupaa. Kepit menivät miten kuten pelkällä käsiohjauksella.
Itseltäni rata vaati yhden pakkovalssin, puolivalssin, flipin ja nopeaa juoksemista. Valssien ajoitus on edelleen ongelma minulle, samoin se, etten hahmota koutsin ohjeita kovinkaan hyvin. Minua tarvitsee harvoin opastaa samassa asiassa monta kertaa, mutta agilitykentällä olen jotakuinkin yhtä nokkela ja näppärä kuin koivuhalko. Kyselin treenin jälkeen, miten voisin parantaa omaa liikkumistani niin, etten pilaisi ohjausliikkeiden kouluttamista koirilleni. Sain ohjeeksi treenata jalkojen käyttöä lenkkeilyn yhteydessä ja kierrättää koiria betoniporsaiden tai puiden ympäri tehden samalla ohjauskuvioita. Pitää ottaa ohjelmistoon.
Valokuvarintamalla on ollut hiljaista. Sain kehitettyä yhden rullan outoa bulgarialaista halpisfilmiä, joka ilokseni kesti prässäystä yllättävänkin hyvin. Kuvat napsin käsilaukkukamerallani XA2:lla. Nyt kun olen vähän saanut sen käytöstä kiinni, pidän siitä oikeastaan enemmän kuin paremmilla säädöillä varustetusta XA:sta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti