Pii kompuroi liukkaalla kalliolla aamusta ja liikkui sen jälkeen epäpuhtaasti, joten peruutin täksi päiväksi aikomani vapaavuorotreenin. Eipä tuo enää seuraavan kerran kämpästä lähtiessä mitenkään nilkuttanut, mutta varmassa vara parempi.
Jaakko kävi tutustumassa yhteen potentiaaliseen kotiin ja koti siihen. Tuleva koti kyllä tykästyi pikkuiseen kovasti, mutta jäivät miettimään asiaa. Aikuiset koirat ja kävivät mun kanssa Nuuksiossa talsimassa jokusen kilometrin. Valoa ei ollut yhtään, tosin otin kameran toiveikkaasti mukaan. Ymmärrän kyllä, että on loka-marraskuun taite, mutta voisi se pilvipeite päästää edes jotain lävitseen.
Rhoon viimeaikaisessa treeninuuskuttelussa ja -häröilyssä saattaakin olla kyse mun rauhoittelusta. En ole varma, mutta se saattaa pelätä mua. Tämä tuli mieleeni tänään kun olin viemässä Jaakkoa tutustumaan mahdolliseen kotiinsa. Rhoo hyppäsi luvatta auton takapaksista ulos vailla hihnaa tai muutakaan kahvaa. Olimme parkkipaikalla ja parin metrin päässä kahteen suuntaan kulki tie, joten rääkäisin perään "EI!" ja käskytin Rhoon napakkaan ja ärsyyntyneeseen äänensävyyn takaisin takapaksiin. Kun se oli mennyt sinne, huomasin, että koko koira tärisee. En ole omasta mielestäni niin kovin kauhea ihminen, enkä ole äänenkäyttöä ja niskanahasta tarttumista (siis ihan vaan tarttumista ja koiran pois ohjaamista, ei ravistelua tai muutakaan väkivaltaa) kummempaa kurinpalautusta koiriini koskaan kohdistanut. Mutta jos Rhoo kokee mun kiukkuisen, kovan äänen noin kamalana asiana, niin kummakos tuo, että se treeneissä nuuskuttelee mielummin maata ja lipeää mun lähipiiristä tilanteen tullen. Agikentällä kun on erityisen tärkeää, ettei koira lähde häiritsemään toisten treenejä, joten olen pari kertaa kieltänyt kovaan ääneen toisten koirakoiden luokse karkaamisesta. Vaan hei, kas kummaa: olen keksinyt jo kolme syytä siihen, ettei Rhoo käänny putkelta pois, eikä yksikään niistä ole "se vittuilee mulle." (Neljäskin olisi: en ole palkannut tarpeeksi hyvin ja tarpeeksi usein mun ohjauksen mukana kulkemisesta.)
No okei, koirani pelkää mua. Mitäs sitten tehdään? En tiedä, mutta aion aloittaa lopettamalla möykkäämisen, pitämällä Rhoon liinassa niin, etten joudu hädissäni huutamaan sen perään ja teettämällä paljon PALJON hyvin helppoja juttuja, joista palkitaan avokätisesti.
Meinasinpa unohtaa perustella otsikkoa. Ilmoitin äsken itseni ja Piin yhteentoista starttiin marraskuulle. Harkinnassa on vielä RIMA:n kisoihin osallistuminen marraskuun toisena viikonloppuna. On siinä juoksemista, luulisi, että niitä nolliakin sattuisi kohdalle edes vahingossa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti