Koiranpentujen kysyntä vaikuttaa olevan hiljaisinta näin syyspimeillä, ihme kyllä. Kaverini kanssa ostamalleni sijoituspennulle ei ollut löytynyt kahdeksan viikon ikään mennessä omaa kotia, joten lähdin hakemaan pientä Rovaniemeltä Helsinkiin. Matka sujui mukavasti: yöjunalla sinne ja lentokoneella takaisin. Ystäväni Jaakoksi nimeämä pentu narisi harmiaan lentokenttätaksissa, mutta tyytyi sitten kohtaloonsa.
Kotiin päästyämme nostin pennun pois laatikosta ja se löysi turvapaikan senkin alta. Jokusen tunnin koettelemuksestaan toivuttuaan se päätti, että makaaminen saa riittää, nosti hännän pystyyn ja tutki paikat. Sen jälkeen sillä ei juuri ujoa hetkeä ollutkaan!
Jaakko majailee tässä meillä kunnes löytää oman kodin. Kaverini, joka omistaa Jaakon toisen kiveksen, huolehtii paraikaa parin viikon ikäisestä pentueesta, joten Jaakon väliaikaiskoti löytyi tällä kertaa etelämmästä. Pii ja Rhoo eivät ole varmoja, onko pikkuinen kiva juttu ollenkaan, mutta käyttäytyvät varsin sivistyneesti sitä kohtaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti