Maanantaiseen tapaan rauniotreenit ja alkajaiseksi hallintaa. Treenasimme radalle saapumista kosteassa ja viileässä, seisovassa ilmassa. Vieraileva kouluttaja Miisa teetti kaikille treenin, jossa otettiin kolme maalimiestä (Rhoolle yksitellen, ei näkölähtöä), koira kytkettynä kunnes saa hajun ja nopea vapautus työskentelemään.
Vieraileva kouluttaja jännitti itseäni, joten olin vähän jäissä. Rhoo työskenteli hyvin ja aiheutti itsessäni huvittuneisuutta pysähtymällä kesken työskentelyn kertaalleen - pysähdyin itse, joten R stoppasi myös istumaan ja odottamaan lupaa jatkaa. En ihan heti ymmärtänyt vapauttaa sitä, mutta luvan saatuaan se lähti jatkamaan työskentelyä oikein hyvin. Maalimiehet olivat yläkasalla (en muista tarkkaa piiloa), sokkelin ensimmäisessä kennossa keskikasalla ja Temppelissä. Temppelissä maalimiehenä oli treeniryhmämme mies, mikä ei Rhoota hetkauttanut. Rhoo lähti väärään suuntaan temppelipiilolta, kutsuin ja se sai suoraan hajun maalihengestä, joten lopetus oli mitä mainioin.
Miisa antoi koirasta erinomaista palautetta ja kehotti kiirehtimään hitaasti: koko tämä kausi pelkkää maalimiesmotivaatiota ja yhteistyön rakentamista, koska Rhoo on varsin itsenäinen kaveri. Ilmaisua kannattaa alkaa miettiä vasta, kun koira on varma kaikilla piilotyypeillä. Miisa luonnehti Rhoota hyvähermoiseksi, avoimeksi, ketteräksi, alustavarmaksi ja innokkaaksi koiraksi, joka on kehittynyt huimasti kauden aikana. Hän sanoi myös että Rhoo liikkuu hyvin ja eteni myös sokkelipiiloon ongelmitta, mikä tuotti useammalle muulle, kokeneemmallekin koiralle vähän päänvaivaa.
Itse sain maalimieskokemusta ja -palautetta: Taran kanssa tarkempana, ettei sen mielenkiinto ehdi putoamaan palkatessa ja älä kylvä niitä nameja! Hyviä pointteja, pyritään korjaamaan asiaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti