torstai 20. tammikuuta 2011

Yksinhuoltajuus alkoi


Kepo lähti tänä aamuna ulkomaille opiskelemaan kevätlukukaudeksi, mistä hän suuntaa suoraan kesätöihin toiselle paikkakunnalle. Yhteinen arki jatkuu siis vasta elokuussa, vaikka ilokseni hän tuleekin noin kerran kuussa käymään Suomessa työasioilla. Koirat eivät tainneet huomata mitään erikoista aamulla hänen lähtiessään - ainahan ihmiset aamuisin johonkin katoavat - mutta iltapäivällä viiden aikaan jokainen rappukäytävän rapsahdus käytiin tarkistamassa päätä kallistellen. Minusta vaikutti, että ne odottivat puuttuvaa perheenjäsentä kotiin, koska epäilyttäville rappukäytävän äänille reagoidaan aivan toisin: molemmat sanovat "Pöh!" ja Pii pyrkii kylppäriin tai selkäni taakse piiloon, Rhoo menee ovelle partioimaan. Nyt koirat tulivat rauhassa istumaan oven eteen ja kuuntelivat rapun ääniä tarkkaavaisesti.


Treenit jäivät tänään lähikentällä tokoiluun. Molemmille tehtiin luoksetuloja ja liikkeestä seisomaan jäämisiä lelupalkalla, molempia noin 5 onnistunutta toistoa per koira. Rhoon kanssa liikuin leluineni hyvin hitaasti ja sulloin koko vetolelun nyrkin sisään. Lelu lensi koiran selän taakse heti, kun käden härkkiminen loppui ja Rhoo seisoi pienen hetken rauhassa. Jotain sillä meni selvästi jakeluun parin toiston jälkeen, koska se alkoi tarjota seisomaan jäämistä ilman sitä liikkumista. Luoksetulot olivat vauhdikkaat ja ainoana ongelmana oli liinan/hihnan aiheuttama koiran vino liike. Pitää yrittää ehtiä viikonloppuna käydä ostamassa Riitan ehdottamaa narua ja katsoa, auttaako.


Hinkutin myös molempien kanssa sivulletuloa namipalkalla ja sivuaskeleilla oikealle parin sarjan verran, hyvin meni. Pii seurasi ilman imuttamista 5-8 askeleen pätkiä suoraan, mikä meni hihnan aiheuttamaa vinoutta lukuun ottamatta oikein hienosti. Palkkakäsi sai olla selän takana ja Pii tajusi silti pitää kontaktin minuun eikä katsella kättä, hienotaitava eläin. Piin kanssa otin myös jokusen liikkeestä maahanmenon, jotka menivät passelisti, tosin valtaisalla vartaloavulla.


Pojat eivät ole tällä viikolla päässeet agitreeneihin kertaakaan ja tulos alkaa näkyä. 1,5h iltalenkin jälkeen syliini kannettin sen verran monta lelua, että olen oikein tyytyväinen huomisaamuksi sovituista riekkutreffeistä kaverin ja hänen koiransa kanssa. Ehkä voisimme mennä tekemään ohjaus- ja keppitreeniä Agilityakatemialle sen jälkeen, jos vain saan Oreniuksilta jonkun kiinni sopiakseni ajankohdasta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti