Tänään Agilityakatemialla järjestettiin yhden naisen ja kahden porokoiran apeat agilitytreenit. Olisi ehkä pitänyt luovuttaa nopeammin, mutta koska mukana ei ollut kelloa (ja kännykästä akku lopussa), jatkettiin vahingossa reilu tunti. Tavoitteena oli tehdä keinua ja keppejä molemmille sekä yksinkertainen irtoamistreeni. Näin myös tehtiin, mutta oikein mikään ei mennyt niinkun Strömsössä.
Jäniksenjalka narun päässä oli Rhoon mielestä erinomainen palkka - jopa niin erinomainen, että se ei alkuun malttanut oikein ajatella. Yritin tehdä sen kanssa neljän kepin sarjaa ja poistaa toisen ohjurin kun ensin jokusen kerran muistuteltiin mieleen, miten homma pitikään tehdä. Jos jäniksenjalka oli esillä, Rhoo juoksi keppisarjaa ympäri (siis ympäri - ei suorittanut keppejä mitenkään vaan pilitti niiden ympäri rinkiä ja haukkui). Jos jäniksenjalka ei ollut esillä, Rhoo käskytti haukkumalla jalkaa esiin. Siirryimme namipalkkaan, mutta liian myöhään: Rom oli käyttänyt parhaan intonsa jo pujottelukeppien mammantissittämiseen.
Pii teki pitkää keppisarjaa niin, että palkka oli keppien päässä. Tavoitteenamme oli hakea vauhtia ja itsevarmuutta pujotteluun. Hommassa kävi kuten epäilinkin, Pii plopsahti pois kepeiltä tai pujotteli vapaavalintaiset välit päästäkseen nopeammin palkalle. Se, että palkka oli tiukasti suljetussa pakasterasiassa, jonka ehdin evakuoimaan rynnivältä varkaalta joka kerta, ei haitannut. Voimalla läpi tiukankin kannen on Piin motto kun ruoka on kyseessä.
Molemmat tekivät helpotettua keinua, jonka alapää oli nostettu maksipöydän päälle. Jäniksenjalalla palkkaamalla Pii saikin aavistuksen reippaamman suorituksen aikaiseksi, mutta jalkapalkka jouduttiin viemään piiloon, kun Pii yritti syödä jalan (ja samalla siinä kiinni olleen liinan). Ehdin hätiin ennen nielaisua, mutta koipi oli pureskeltu hyvinkin "rennoksi", eikä siitä ollut enää Rhoota palkkaamaan - Rhoo haluaa jahdata saalistaan ja vetoleikkiä sillä sitten. Rhoo teki jokusen oivallisen, reippaan keinun, mutta päätti yhtäkkiä alkaa pelkäämään liikettä. Rhoo peruutti keinulta pois pari kertaa, mutta sain (hitaan, mutta) onnistuneen suorituksen sille viimeiseksi.
Irtoamistreeni koostui kahdesta aidasta ja mutkaputkesta. Kumpikaan koira ei tajunnut, että pakasterasia aukeaa hyppy-hyppy-putki-yhdistelmän suorittamisesta, vaan ryysi kerta toisensa jälkeen hyppyjen jälkeen suoraan rasialle. Yritin toki pilkkoa suoritusta pienemmäksi ja ketjuttaa takaisinpäin, mutta ongelma saattoi olla itse U-putki - olisi pitänyt aloittaa suoralla putkella ja pikku hiljaa siirtää toista päätä kohti U:n muotoa. Ensi kerralla sitten.
Suurimmat harmitukset koko treenissä olivat koko porukan kädenlämpöinen tekemisen vire ja se, että unohdin naksuttimen kotiin. Naksauttamalla olisin voinut viestiä pujottelun ja keinun ideaa koirille paljon tarkemmin. Tuoreessa muistissani on kuitenkin vielä se, miten oivallisesti oikeasta sisäänmenosta naksauttaminen toimi välipäivätreeneissä Piillä. Torstaille ja perjantaille on varattu onneksi uudet vapaavuorot, joten pääsemme onneksi pian yrittämään uudestaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti