Koska omaa motivaatiota systemaattisiin motivaatio- ja kontaktitreeneihin klassisen tarkoituksenmukasella tavalla ei löydy, päätin ottaa oppia Silvia Trkmanilta ja opettaa koirilleni höpsöjä temppuja. Paranee se yhteistyö niinkin, paineita onnistumiselle ei samalla tavalla ole ja kaikilla on mukavaa.
Kepo on opettanut Rhoolle kierimistä, jota hän ei kuitenkaan ole jaksanut liittää vihjeeseen saati viedä ärsykekontrolliin. Hämmästyksekseni Rhoo tarjoaa kierähtämistä varsin auliisti, joten sen liittäminen vihjeeseen pitää ottaa agendalle. Tämän illan tempuksi valitsin huulien nuolaisun. Sieppaaminen ilman mitään apuja olisi ollut turhan hankalaa, joten otin jääkaapista lusikallisen maapähkinävoita ja tökkäsin sitä koirien kuonoon lisätäkseni todennäköisyyttä spontaanille lipaisulle. Jokusen session ja useamman kymmenen toiston jälkeen Rhoolla alkoi selvästi ymmärrys kajastaa, Piillä ei niinkään. Koirille oli selvästi vaikeaa ymmärtää, että kielen liikekin on jotain, mitä kouluttaessa saatetaan haluta. Sain nimittäin runsaasti toistoja hyvällä vahvistetiheydellä ja omasta mielestäni tarkalla ajoituksella ilman huteja, mutta silti sitkeästi tarjottiin kaikenlaista muuta. Rhoo alkoi loppua kohti tarjota lipaisua JA jotain muuta ja lopulta vain sitä lipaisua. Piistä jäi tunne, että se edelleen lipoi ahneuttaan. Jatkamme harjoituksia huomenna, katsotaan, onko jotain jäänyt mieleen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti