Kavereiden avustuksella pääsimme ilmaislipuilla Messariin, joten kävin puolison kanssa sunnuntaina ulkoiluttamassa kameraa ja muistuttamassa itseäni siitä, miksi en ole lainkaan näyttelyihminen. Lapinporokoirakehässä menestyivät vanhat suosikit ja jokunen nuorempi samantyyppinen koira. Kehää katsellessani ajattelin ensin, että Rhoo voisi pärjätä junnunarttukehässä, mutta väärässä olin: kun nartut astelivat esiin, totesin Rhoon mahdollisuuksien olevan paremmat vaikkapa whippettien kanssa pyöriessä.
Kuvasin kasan lappalaiskoiria lähinnä muiden harrastajien iloksi. Messarin valaistus on törkeän huono, joten 50mm f/1.8 täydellä aukolla ja kaakkoon väännetyillä ISO-asetuksilla oli ainoa millään tavalla toimiva vaihtoehto. Salaman olin jättänyt kotiin, kun luulin ettei sillä kuvaaminen ole suotavaa koiratapahtumassa. Harmitti jonkin verran kun hoksasin muiden räiskivän salamakuvia varsin huoletta - tosin kuvauskohteet olivat niin kaukana, etten ole vakuuttunut salamankaan hyödystä tuossa tilanteessa.
Lopun aikaa kiertelimme muiden kehien laitoja ja räpsin vapaamuotoisempia kuvia itseäni kiinnostaneista kohteista. Koiranäyttelyt ovat hämmentävä ja vähän pelottavakin kokemus, mutta loputtoman kiehtova kohde kameran kanssa.
Yleisön pyynnöstä lisätään vielä tämä kuva:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti