Olin mennyt tuplabuukkaamaan torstain treeniajat, joten huiskaistiin autolla Histaan jälkitreeneihin heti päivystysvuoroni loputtua. Myöhästyimme Turunväylän ruuhkasta huolimatta vain vähän. Sää oli kuiva, metsässä kävi pieni tuulenvire ja lämpöä oli parisenkymmentä. Teimme toisen vähän pidemmälle ehtineen koiran emännän kanssa toisillemme jäljet. Sovittiin, että jälki on suora, 100-150m pitkä ja sille jätetään neljä keppiä, jotka krepataan.
Nostimme jäljen lyhyeltä janalta ongelmitta. Pii ajoi oman jälkensä mäntykankaalla hyvin, mutta tavallista hitaammin. Jälkeä oli vanhennettu yli puoli tuntia ja tämä taisi olla ensimmäinen kerta, kun se ajoi kymmentä minuuttia vanhemman ihmisjäljen. Kepit Pii merkkasi selkeästi nuuskimalla ja viimeisen se otti ihan suuhun asti. Palkat maistuivat ja homma on Piille edelleen selvästi sekä varsin helppoa että mieluisaa.
Jätimme jälkitreenien toisen kierroksen väliin että ehtisimme edes osaan Rhoon I-HAHin ohjatuista agitreeneistä. Väkeä oli treenaamassa hyvin vähän, joten ehdimme mennä radanpätkämme vallan mainiosti vaikka myöhästyimmekin lähes puolet treeneistä. Työstettävänä oli kouluttajatreeneissä debyyttinsä tehnyt radanpätkä, jonka teemana olivat valssit ennen/jälkeen pujottelun ja koiran ohjaaminen aitaesteen taakse kiertämään sitä ilman, että se hyppää sen takaakiertona. Rhoo teki mainiota rataa ja suoriutui upeasti sekä pujottelusta että muille koirakoille kaikkein haastavimmasta osuudesta, tuosta aidan takaa ohi juoksemisesta. Rhoo pujottelee itsenäisesti ja näyttää selviävän sitä paremmin, mitä vähemmän olen sitä "auttamassa". Oikean sisäänmenon valitseminen ei ole ihan pässinlihaa sille vielä, mutta vauhtiin päästyään se kerää kierroksia ja intoa pujottelussa, kuten olen aina haaveillutkin. Kerrankin jotain, mitä en ole onnistunut pilaamaan! Saimme myös hyvää palautetta Rhoon innosta ja nopeudesta sekä siitä, miten tarkkaan se kuuntelee minua. Se on treeneissä niin hyvin kuulolla, että se on kuulemma jo haastavaa minulle koska Rhoo tekee sen ja vain sen, mitä pyydän, ja juuri silloin kun pyydän.
Kertaalleen Rhoo haahutti katsomaan treenikaverin labradoria, jotka olivat aivan takaakierron vieressä aidan sisäpuolella odottelemassa. Hain koirani pois, eikä labukka sen jälkeen enää kiinnostanut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti