Mies lähti kesätöihin ja mitäs minä kesäleski muuta kuin suuntaan treenikentälle. Lupasin mennä rakentamaan ratatreeniä ja treenata siinä ohessa omat koirat, mutta hups kun olinkin paikalla tuntia etuajassa. Luulin jo että muut tekivät oharit ja rakensin keskiviikon agiradalta sen itselleni haastavaksi osoittautuneen osuuden (rata täällä: http://files.kotisivukone.com/possulandia.tarinoi.fi/KISARADAT2012/06/20120606kkkagi2a.gif ) 10-18, josta vaikea kohta oli 12-14. Tein jokusen toiston ja homma sujui molemmilla koirilla ihan kivasti. Ehdin tehdä Rhoon kanssa putkeen lähettämistä yrittäen hakea maksimietäisyyttä, jolla se vielä irtoaa, ja Piin kanssa takaaleikkausta kepeillä. Pii kestää mitä vaan, jos edessä on palkka. Jos palkkaa ei ole, se ei lähde pujottelemaan ollenkaan, jos en ole vedättämässä. Helvetti. Hiljaisessa ja rauhallisessa tilanteessa kumpikin koira jäi pujottelemaan kun otin sivuetäisyyttä hypylle 14 asti, jolloin suoritukset olivat molemmilla nopeita ja joustavia. "Jotenkin" tuntuu, ettei tuo olisi kisoissa onnistunut, mutta voin näemmä huoletta vaatia koirilta lisää treeneissä.
Lopulta kello lähestyi yhtä ja muut tulivat paikalle. Rakennettiin ensin Satu Hillin agi.fi-lehdessä julkaisema hypäri, jota olimmekin aiemmin tehneet Sadun treeneissä. Sitten tehtiin perään tuo Saviojan agirata. Molempia vedettiin jokunen kierros kisanomaisesti ja hyvin sain omat ja koirien heikkoudet esiin treenitilanteessakin erityisesti agiradalla: Pii oli hidas (kunnes tajusin hetsata sitä lelulla ennen radalle lähtöä) ja Rhoo ehti miettiä omiaan 12-13 kepeille kääntyessä (kunnes tajusin ottaa sen hidastamalla ja peruskäännöksellä, sekä tylyttää vähän haahuilusta). 13-14 sain sujumaan vastaavalla ponnistuspuolen valssilla kuin Ville oli eilen demonnut.
Radanomaiset suoritukset kuvattiin. Jännitin ja ohjaus oli melko kauheaa, enkä saanut koiristakaan paljon mitään irti. Varmistuinpa kuitenkin siitä, että keskiviikon agirataa oli ihan turha jäädä jossittelemaan: Rhoo ei olisi tehnyt pujottelua vaikka minä olisin yrittänyt mitä. Hyppyradan hylly oli sen sijaan edelleen 100% ohjausvirhe ja oma vikani.
Ihanakiva treenikaveri kuvasi eiliset aluevalmennuksen treenit ja torppasi videot nettiin. Tässä Rhoon treenivideot, joista ensimmäisessä nähdään erittäin mallikelpoinen tyyppivirhe omassa ohjauksessani (ja ohjauksen suunnittelussani!), josta pitäisi päästä pikaisesti eroon: varmisteleva, myöhässä oleva valutusvalssi. Rhoo lenkittää kuin viimeistä päivää sen seurauksena ja pelastelultani päädyn ohjaamaan sen aloittamaan pujottelun mistä sattuu. Kun valutusvalssi vaihtuu päällejuoksu-persjättöön (vai mikälie saksalaisentyyppinen olikaan), Rhoon linja on sata kertaa parempi ja itsestänikin tuntuu kivemmalta.
Treeni 1: http://www.flickr.com/photos/67175547@N07/7356882338/in/photostream/
Treeni 2: http://www.flickr.com/photos/67175547@N07/7171695817/in/photostream/
Treeni ykkösessä on oiva tilaisuus vastata Ajoitusangsti-postauksessa tulleeseen pyyntöön näyttää onnistunut valssin ajoitus kuvina. Tässäpä siis sellainen. Valssi on alkanut koiran ollessa hyppyyn ponnistusta edeltävällä laukka-askeleella (ns. valmistavan laukan askel):
Koiran ponnistaessa koiranpuoleinen käsi ja katse saattavat sen vielä hypylle, rintamasuunta kääntyy:
Ja ennen koiran laskeutumista valssi on valmis, rintamasuunta kohti uutta menosuuntaa ja ohjauskäsi on vaihtunut (ja koira on unohdettu selän taa, koska ohjauksenhan voi lopettaa kun temppu on tehty... Ohjausliikkeiden aloituksen ajoitukseni on parantunut viime kuukausina, mutta niiden loppuun vieminen on vielä työn alla. Oppiminen ei koskaan lopu.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti