Pakkovalssi, puolivalssi, valssi ja kierto

Piti käydä lyhentämässä hiuksia, joten myöhästyin kimppalenkistä. On mulla prioriteetit sekaisin, voi hyvänen aika. Treenattiin sitten senkin edestä: ensin eteisessä cik/cap ulos vientiä odottavan roskiksen ympäri ja sitten vielä hallilla ohjaustreeniä.

Cik/capissa Piinperkele on alkanut ennakoida palkan tulemista minulta. Pitää keksiä sille joku paremmin heitettävä palkka, sisätiloissa kun ei oikein voi lelupalkkaa hyödyntää. Rhoolla alkoi olla vauhtia vaikka muille jakaa, mutta kun yritettiin lisätä vihjettä se palasi taas vahvimpaan defaulttiinsa eli "Tarkoitit varmaan että MAAHAN!" *pläts* Molemmat rekut menivät vähän kierroksille kiertämistreenistä, joten tehtiin toinen sessio rauhallisempia asioita: Piille noutokapulan pitoa ruokahäiriöllä (lihapulla oli liikaa, pysytään nappulassa) ja Poolle istumisen ärsykekontrollin muistuttelua (Is! ei tarkoita samaa kuin Down tai Maa tai Ylös. Maa on Rhoolla ylimääräinen käsky, jonka se on poiminut Piiltä. Toimii ihan hyvin sekin, tosin Rhoon mielestä 90% sanallisista vihjeistä tarkoittaa näpsäkkää maahan läpsähtämistä...) Rhoo teki myös perusasentoa ja siitä paria askelta suuntaan jos toiseenkin. Sujui ihan kivasti.

Hallilla yritin ensin tehdä siivekkeen kiertämistä, mutta Pii tarvitsee enemmän vahvistamista kiertämiselle ennen sen siirtämistä hallille. Nykyisellään se hämmentyi ja alkoi haukkua mua ja yritti käydä mm. pujottelemassa ohimennen. Muu aika tehtiin sitten ohjauskuviotreeniä: pakkovalssit sujuivat jo kivasti molemmilla koirilla molemmin puolin estettä, vaikka vauhtia haettiin putkesta. Ennakoiva valssi oli Rhoolle vaikea, joten heiteltiin sitten palkkaa aidan yli ja saatiin onnistuneita suorituksiakin. Lauantaina aloitettu välistävetotreeni jatkui. Koirille homma oli selvästi mennyt jo jotakuinkin jakeluun, mutta itselläni oli vaikeuksia.

Ajoituksen onnistuminen on kyllä Rhoon kanssa merkittävästi vaikeampaa, ei voi mitään. Ymmärrän Niinun viimeviikkoisen pointin siitä, ettei Rhoon kanssa kannata tehdä mitään mistä ei ole itse 100% varma, mutta mitenkäs mä sitten harjoittelen? Sen ohjaaminen on vaan ihan eri asia kuin Piin.

Cik & cap uudelle kierrokselle

Aloittelin taannoin Trkmanin lyhyen wrap-tyyppisen hypyn kouluttamista (cik &cap), mutta se jäi jostain syystä. Nyt kun Rhoo hyppää vauhdikkaita kahden metrin loikkiaan niin tuli mieleen että ehkä voisi ihan oikeasti kouluttaa sen kootun hyppäämisen. Todennäköisesti kierrosajat paranisivat melkoisesti pelkästään tällä yhdellä ainoalla jutulla - Rhoolla todennäköisesti jopa sekuntikaupalla.

Eilen ja tänään siis sheipattiin esineen kiertämistä: eilen kierrettiin ämpäriä ja tänään kameralaukkua. Molemmat koirat oppivat muutamassa sessiossa tarjoamaan ihan näppärää kiertämistä ja Rhoolla alkoi olla jo vauhtiakin. Kaverin ehdotuksesta vihjeeksi tulee "käkä" (niinkun käänny), enkä aio opettaa oikeaa ja vasenta erikseen. Suuntavihjeistä olisi varmasti hyötyä, mutta olen aivan varma etten kuitenkaan muista niitä radalla tai ainakaan käytä niitä oikein. Viimeisellä sheippaussessiolla päästiin jo lisäämään vihjettä ja Piille jo tekemään ärsykekontrollin alkeita. Rhoo on helpompi saada sheipatessa alkuun ja ymmärtämään, mitä halutaan, mutta vihjeiden kanssa se on aika malttamaton ("Tarkoitit varmaan että MAAHAN!" *pläts*) Piillä on jo sen verran kokemusta, että se hoksaa yhdistää sanallisen vihjeen nopeammin tekemiseen ja malttaa kuunnella, mitä oikeasti sanon.

Seuraavaksi yleistetään erilaisiin esineisiin ja paikkoihin ja pyritään lisäämään vauhtia. Siitä sitten pitäisi pikku hiljaa alkaa tekemään ohjauskuvioita ja yhdistelemään hommaa radalle. Pitänee aika nopsaan ottaa hommaa hallitreenien oheistoiminnaksi, olisi varmaan aika näppärää lämmittelytoimintaakin.

Takapakkia hennoille toiveille

Wikipedia kertoo seuraavaa: "Tyvitumakkeiden vajaatoiminta aiheuttaa laajasti häiriöitä ihmisen hallittujen lihasliikkeiden syntyyn, asennon säätelyyn, lihastonukseen ja voi aiheuttaa hallitsemattomia lihasliikkeitä" ja "Pikkuaivot sovittavat yhteen eri lihasten toimintaa siten, että liikkeistä tulee tarkkoja ja tilanteeseen sopivia." Homma on ihan selvä, mä olin unohtanut tyvitumakkeeni ja pikkuaivoni tänään kotiin! Muuten ei ihan helposti selity se, että en vaan osannut tehdä välistävetoa. Ihan tavallista välistävetoa, joita olen tehnyt monen monituista kertaa. Jouduin kävelemään koutsin perässä hänen näyttäessään että vaihdat kättä tässä kun koira on hypännyt ja käännät yläkroppaa tässä näin ja sitten takaisin. Sitten kun yritin vauhdissa niin eipä toiminutkaan. Nolotti.

Rhoo "Tänneperkele!" Hallaneva oli vähän väsynyt otettuaan kahdesti eilisellä metsälenkillä hatkat jonnekin omille teilleen. Pii oli väsynyt muuten vaan, mutta teki ihan kuuliaisesti hommia kun lihapullaa kerran riitti. Treenaajia oli sen verran vähän paikalla tänään, että tehtiin vartin verran toistoja pelkistä välistävedoista ja alkoihan se sujua mullakin. Ajoitus oli odotetusti haastavampi Rhoon kanssa, mutta alkoi sekin sujua kun hinkutti riittävästi. Koirilla taisi olla aika hupaa kun ruokaa irtosi kahden esteen suorituksella kerta toisensa jälkeen. Epäilen silti, että mulla on ylimääräisiä kylkiluita koska se yläkropan kääntäminen oli kohtuuttoman vaikeaa.

Suunnitelmani on vetää maalarinteipillä "esteet" varsin leveälle ja ei-liukkaalle rappukäytävän matolle ja niittää kylähullun mainetta naapurien keskuudessa kuivatreenaamalla ohjauskuvioita siinä. Sitä mukaa kun alkaa sujua, siirretään halliin ja koirat mukaan. On se kumma jos ei ala sujua. Perkele.

Hentoja toiveita ohjaamaan oppimisesta

Ostin joululahjan itselleni ja treenaamme molempien koirien kanssa torstaisin Niinu Linnan ohjauksessa kahden kuukauden ajan. Ensimmäisellä treenikerralla viime viikolla olin itse kaupungissa, mutta koirat yhä maalla joulun vietossa, joten pääsimme mukaan vasta nyt. Ajelin ylös alas Olarinluomaa etsiessäni hallia ja myöhästyin vähän, mutta pääsimme onneksi silti mukaan.

Sekä minä että molemmat koirat pääsimme esittelemään todellisen tasomme kaikkine ongelmineen. Itseltäni on hukassa ohjausliikkeiden oikea sijoittaminen ja se, miten tehokkaimmin käytän hyväksi kaikkia mahdollisia apuja enkä ainakaan hidasta koiraa. Pii kääntyi tapansa mukaan hieman kankeasti ja hitaasti, mutta veti suorilla vauhdikkaammin ja on varsin estevarma. Rhoota jännitti uusi ympäristö ja jo ensimmäisten kahden hypyn jälkeen se jätti ohjauksen seuraamatta ja höntsäsi tervehtimään Niinua. Pesukarhunhäntä kelpasi kyllä mallikkaasti palkaksi ja vauhtia piisasi, kunhan Pikkukoira malttoi keskittyä esteisiin. Niinu liittyi myös niihin koutseihin, joiden mielestä Rhoo on makee ja siitä tulee vielä hyvä kunhan kerkeää :)

Sain koulutusta päällejuoksun oikeassa suorittamisessa (juokse menosuuntaan esteen suuntaisesti, yläkroppa kääntyy tarpeeksi) ja pakkovalssin sijoittamisessa (älä peruuta!!) ja selkeässä merkkaamisessa. Minulla on kuulemma tapana tarpeettomasti peruuttaa milloin missäkin, mikä on varmaan ihan totta - ensimmäisen pakkovalssiyritykseni kohdalla huomasin jopa itse ajautuneeni jonnekin ihan muualle kuin olin alunperin ajatellut. Mukailen kuulemma myös liikaa koiran vauhtia erityisesti Piin kanssa, eli kun Pii hidastaa, minä hidastan ja alan varmistelemaan ja vetämään sitä perässäni. Rhoo ei yleensä turhia hidastele,  joten sen kanssa tuo ongelma on pienempi, mutta minun pitäisi silti käyttää paremmin hyväkseni ne kohdat radalla, joilla pystyn juoksemaan täysillä. Niinu arveli, että Rhoolle koko homman paras juttu on todennäköisesti se, että saa mennä täysiiii ja että velvollisuuteni ohjaajana on mahdollistaa sille se. Olen samaa mieltä ja siihen pyritään. Minähän se suurin este siinä olenkin.

Molempien koirien kanssa sain suosituksen tehdä lyhyttä, korkeintaan viiden esteen pätkää ja sitten palkka. Rhoon palkan pitäisi aina tulla liikkeestä (saan itsekin juosta täysii!) ja niin kauan kun se kelpuuttaa lelupalkan, sitä tulisi käyttää. Piille pilkkomisen olisi tarkoitus tuoda lisää vauhtia kun palkkaa saa useammin ja Rhoolle pilkkomalla haetaan nopeutta, itsevarmuutta ja onnistumisia ilman, että ohjaajan ohoeikut ja epävarma ohjaus sitä turhaan karsivat. Erityisesti Rhoon kohdalla Niinu kehotti pitämään mielessä, etten pyydä siltä mitään, mistä en itse ole aivan varma.

Paluu arkeen ja keskiviikkotreeneihin

Vuoden ekat seuran keskiviikkotreenit ja aiheena etenevä hyppäri (jotenkin näitä on viime aikoina tuntunut olevan...) Kaveri ystävällisesti kuvasi, joten videoita seuraavassa: 

www.youtube.com/watch Treenin paras hetki @ 40s: vierestä kulkee koira, Rhoo malttaa pysyä startissa ja lähtee vielä mielissään suorittamaankin

www.youtube.com/watch Rhoo part 1b

http://www.youtube.com/watch?v=65_XadqDD8k Romppaisen eilinen veto 2

Paremmin se kulki kuin lauantaina, mutta silti vähän vaisusti nyt kun videota kattoo. Radalla tuntui kyllä ihan hyvältä. Ekalla radalla vauhtia on paremmin, liekö tassu alkanut painaa tokalle.



www.youtube.com/watch?v=TSQgDuBtohQ Piips. Homma keskeytyy toisessa päässä hallia kun P ei irtoa hypylle.

Treenivuoden 2012 avaus

Vuoden ensimmäiset treenit olivat samalla vuoden ensimmäiset treenit ACE:lla. Harri koutsasi pientä ryhmäämme 20 esteen hyppyradalla, jonka tarkoitus oli löytää koiralle mahdollisimman nopea ja etenevä ohjaustekniikka.

Pii oli ihailtavasti mukana, vaikka kunto sillä on melkein kolmen viikon loman aikana päässyt selvästi tippumaan. Piille ei riitä näemmä enää kunnon ylläpitämiseksi vain metsälenkit tai pitkätkään metsäpolkukävelyt fleksissä, vaan se vaatii juoksuttamista. Pyöräily tai ylämäkijuoksut/intervallit pitää ottaa ohjelmaan ennen maaliskuuta, kun se vihdoin vapautuu dopingkarenssistaan. Piin kanssa tehtiin nolla heti ensimmäisellä yrittämällä, itse suunnittelemallani ohjauksella ja ajalla 32,13 sek.

Rhoon ensimmäinen kierros oli itselleni tuskallista. Ohjauksen ajoitus oli koko ajan pielessä, enkä saanut nollaa leivottua ollenkaan sinänsä varsin simppelillä radalla. Kierrosten välillä Harri neuvoi omat ohjausehdotuksensa, jotka erosivat omasta suunnitelmastani lähinnä parilla ennakoivalla persjätöllä - toinen korvasi tekemäni valssin ja toinen suunnittelemani takaaleikkausen 180o kahdella aidalla. Sylivekki-jaakotusta tarjottiin myös kääntämään koiraa tiukasti muurille takaakierron jälkeen.

Toisella kierroksella jouduttiin toteamaan, että persjättöjä lukuunottamatta itse suunnittelemani ohjaus toimi Piillä parhaiten ja 32,13s jäi sen parhaaksi ajaksi. Piiltä alkoi myös kunto loppua ja epäilen aikojen hidastuneen myös sen vuoksi. Rhoolle sain toisella yrittämällä tehtyä sen aikaan tarvitun nollan ja sen ajaksi jäi 31,00s. Rhoo ei ollut parhaassa vireessään, vaikka se tekikin yhteistyötä mukavasti. Tulos näkyy päivänselvästi ajassa, R kun yleensä pääsee vähitään 1m/s nopeampaan etenemään kuin Pii aivan heittämällä. Liekö treeniloman viime päivinä tehdyt pitkät metsä- ja retkiluistelulenkit vielä painaneet jaloissa, koska tuttua täysiä painamista ei näkynyt sen suorituksessa lainkaan.

Treenin opilliseksi anniksi jäivät nuo taktiset persjätöt, joita minun tosiaan pitäisi oppia hyödyntämään omissakin ratasuunnitelmissani. Ne ovat paljon nopeampia kuin muut vaihtoehdot ja oikein ajoitettuina toimivat kuin häkä - lisäksi ne antavat etumatkaa koiraan ja mahdollisuuden vedättää, mikä on tärkeää erityisesti Piille. Itse olin ilahtunut kuullessani Harrilta, että olemme kaikki kolme kehittyneet viime näkemästä kovasti (Harrin treeneihin emme ole sattuneet varmaan kahteen-kolmeen kuukauteen). Kierolla tavalla tuntui hyvältä kuulla Harrilta sekin, että oma radanlukutaitoni on kehittynyt tosi paljon, enkä olisi noissa suorituksissa voinut enää juurikaan parantaa aikaa paremmalla ohjauksella, linjoilla tai suunnittelulla. Koirien motivaation kehittämiseen hän esitti kanavointia ja targetille palkkaamista. Rhoon kanssa sitä onkin tehty paljon alkeisopetuksessa, mutta se on unohtunut jo kauan sitten, Piillehän sitä olen paraikaa herättelemässä käyttöön uudestaan.

Treenitauon loppuminen teki hyvää sekä minulle että koirille, jotka makaavat tassut kattoa kohti ja toipuvat kokemastaan. Tästä on hyvä jatkaa kohti seuraavia kisoja: Rhoolla Hyvinkää 22.1. ja Piillä (!) 4.3. Lempäälä.

Vierailu Korkeavireelle

Ajettiin märkä ja pimeä retki Lahteen Korkeavireelle treenaamaan Piin velipuolen Hemmon kanssa vähän aksaa. Mukana oli vain Rhoo, koska tarkoituksena oli saada Rhoolle jälleen yksi kokemus uudesta hallista treenipaikkana. Kahdelle koiralle tunti kiemuraista hyppäriä oli ihan kylliksi ja paluumatkalla takapaksissa nuokkui väsynyt Pieneläin. Treeneistä on videot, jotka puhunevat enemmän kuin selitykseni. Twistin ja saksalaisen ero ei ollut kakkososassa mulle eikä Rhoolle kovin selvä, kuten liikkuvasta kuvasta näkyy.

http://www.youtube.com/watch?v=-AbdHcrPN7I

http://www.youtube.com/watch?v=bBHxbRYKqGQ

http://www.youtube.com/watch?v=e1YI8WD8sFI