keskiviikko 2. toukokuuta 2012

Jälkeä ja agia


Kauden toiset jälkitreenit menivät vähän persiilleen. Tallattiin jäljet ja niiden vanhetessa tehtiin vähän esineruudun alkeita mielikuvaa hyödyntämällä. Pii ymmärsi kyllä että alueelta pitää etsiä jotain ja että tallattu alue on "kuuma", mutta eipä se ollut pätkääkään kiinnostunut kouluttajan sinne viemästä lapsen kengästä. Veikkaan, että se yritti etsiä maastosta keppejä. "Auttaminen" oli Piistä painostavaa ja se meni haukku-turhaumamoodiin.



Autossa jäähdyttely ei juurikaan auttanut, vaan epävarmuus näkyi jäljellä keppien kanssa aivan selvästi. Ensimmäinen keppi jäi merkkaamatta kokonaan ja muihin se reagoi, mutta ilmaisi vain kaksi tai kolme kuudesta kriteerin mukaisesti. Viimeiselle yritin vaatia sitä maahanmenoa, mutta sain aikaan vain turhautuneen koiran, turhautuneen ohjaajan ja ihmeellistä kiemurtelua kepin ympärillä. Maasto oli haastava, pölisevän kuiva jäkäläinen kallio, mutta Pii ajoi itse jäljen hienosti (ikää reilu 1h, kaksi kulmaa, yht n. 300-400m pituutta). Keppiepävarmuus harmittaa, koska homman hoksattuaan Pii ei ole ilmaisuissa epäröinyt. Sovittiin jatkosuunnitelmaksi, että esineet jäävät tästä eteenpäin aivan eri treeneihin ja jäljelle jätetään superkivoja juttuja koiran löydettäväksi. Keppi-ilmaisua voisi myös palautella kotosalla.



Illalla avattiin vielä keskiviikon agitreenien kausi Kalasatamassa. Teemana oli vastakäännös. Rhoo teki upeasti hommia. Piitä hiekkapohja hidasti ja minua samaten, jäin odottelemaan koiria vähän turhan pitkäksi aikaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti