lauantai 19. toukokuuta 2012

Aamutreenit tropiikissa


Koivukylän koiraharrastajien kentällä on jännittävä mikroilmasto: aina auringon paistaessa kesäkaudella, siellä on hellelukemat. Niin tänäänkin. Lähitien lätäköissä uiskenteli nuijapäitä ja muutenkin oli aika idyllistä.



Pii treenasi ensin vauhtitreeniä toisen porkkiksen seurana aamukahdeksasta yhdeksään. Tehtiin rallisuoraa vinoilla aidoilla, valssia sekä A-estettä. Länkiavulla Piin A sujuu vallan mahtavasti. Toistoja pitää kyllä saada lisää, pitänee nöyrtyä askartelemaan länget myös seuran konttiin. Rallisuoralla viimeinen este oli "tapissa" 65cm ja jos palkka oli yhtään liian aikaisin näkösällä, Pii meni ali. Hyviä toistoja saatiin kuitenkin viljalti ja Piips teki hyvällä innolla hommia. Valssia tehtiin vain vasemmalle johtuen revähtäneestä etureidestäni. Oma valssitekniikkani on edennyt ja nyt aloitan liikkeen ajoissa, mutta jään odottelemaan koiraa liian pitkäksi aikaa enkä lähde etenemään käännöksestä itse kyllin nopeasti. Tätä on syytä työstää edelleen. Kun informaatio oli selkeä, Pii kääntyi varsin hyvin, mutta myös sen liikkeellelähtö oli toivottua hitaapi. Odotteluajalla tehtiin lisäksi vähän keppejä. Koska purkkia ei ollut ja etupalkka imeytyi kitusiin ilman suoritusta jos jäin keppien taakse, kutsuin Piin suorittamaan paikkaistunnasta ollessani itse edellä. Suoritukset olivat nättejä, nopeita ja virheettömiä. Hyvä Piips!



Rhoo teki haastavaa agirataa pätkissä omasta reisilihasrajoitteestani johtuen. Päästiin treenaamaan putkijarrutusta, halia, saksalaista ja valssia. Valmentaja kellotti myös käännösvaihtoehtoja putken jälkeiselle hypylle: nopein oli yllätyksekseni hali. Kauemman siivekkeen takaa kierrättäminen jäi niukasti kakkoseksi (olisin kuvitellut että tämä on nopein) ja niisto-persjättö pysäytti oman liikkeen niin, että koirakin hidastui. Rhoo lukee saksalaisen ja pakkovalssin hyvin, mutta oman liikkeen linjaan pitää kiinnittää huomiota.



Rhoon tärkein oppi koko treenille tuli kuitenkin esteiden ulkopuolella. Se ehti juuri ennen omaa vuoroaan hoksata että treenikaverin narttukoira on Erittäin Hyvän Tuoksuinen ja aivot lensivät sitä myöden nurkkaan. Pidin sitä tiukasti käskyn alla omaa vuoroaan odottelemassa huolimatta siitä, että se olisi mielellään tarjonnut mitä vaan paitsi sitä paikalla istumista. Istuihan se, kun olin riittävän tylynä, mutta piippasi vienosti mennessään. Ensimmäinen ratasuoritus keskeytyi suoraan putkeen, jonka toisesta päästä kiimainen nuori porokoirani sinkosi kohti rakkautensa kohdetta vailla mitään holttia. Onneksi kolme ajan tasalla ollutta treenikaveria hätisteli Rhoon pois hyvin ansiokkaasti, eikä asiasta tarvinnut enää neuvotella. Radalta poistuessa tehtiin myös muutama A 2o2o-kontakteineen. Meni hienosti, vaikka otettiin alle vauhtia putkestakin. Rhoon kontakti kesti myös oman ohijuoksuni ja Rhoo vapautui vasta käskystä. Hienotaitava!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti