Kolmas treenipäivä putkeen Doggiella ja koko laumalla jo vähän lepopäivän tarvetta havaittavissa. Jatkoin Rhoon kanssa Bang Gamea keinulle ja pääsimmekin jo vaakatasosta laskeutuvalle keinulle. Rhoo hyppäsi keinulle reippaasti ja pelotta, kunnes yritin saada sitä tulemaan koko keinun mitan siivekkeen kiertämisen sijaan. Eipä onnistunutkaan, vaan mielessä oli se toissapäiväinen OMG hihna tulee perässä!-kokemus. Tämän jälkeen palattiin siivekkeen kiertämiseen pienen tauon jälkeen ja Rhoo toimi jälleen varsin hyvin, kunnes se kerran hyppäsi keinulle, kolautti sen maahan ja ponnisti pois toiselle puolelle keinua laudan kolahtaessa maahan. Tämän jälkeen jouduimme palaamaan seuraavassa sarjassa korkeampaan pöytään (ja pienempään pudotukseen), eikä Rhoon suoritus silti tullut enää yhtä räväkäksi kuin se oli ollut ennen koko keinun yrittämistä ja sitä seurannutta loikkaa. Tästä jatketaan työstämistä seuraavalla kerralla.
Rhoo teki myös kuuden kepin pujottelua molemmilta puolilta. Vaikuttaa, että sillä on jo jonkinmoinen käsitys siitä, mitä siltä haluan, mutta jos sen keskittyminen pääsee yhtään tippumaan, se vain juoksee keppien rinnalla ja haukkuu ohjaavaa kättäni. Pitänee ottaa itselleni ryhtiliike Rhoon kanssa treenaamiseen ja tosissaan pitää maksimina noin viiden toiston sarjaa, eikä yhtään enempää.
Piin kanssa halusin keskittyä tokoiluun, mutta se poloinen pyrki karkaamaan Rhoota varten pystyttämilleni agilityesteille. Tokihan hain sen sieltä jatkamaan seuraamista, mutta esteet olivat Piille aika kova häiriö. Tokon hypyn suorituksen suhteen Piillä selvästi kajastaa jo jonkinmoinen ymmärryksen valo, sen verran monta hyvää toistoa vähennetyillä käsiavuilla saatiin tänään tehtyä. Vahvistin myös targettia ja targetilla pysymistä - pysyminen ei ole luotettavaa, mutta sain koiran norkoilemaan kosketusalustalla edes hetken ennen kuin se lähti palaamaan luokseni ja sainpa kerran mentyä palkkaamaan alustalle jääneen koirankin. Koska keinu veti Piitä tokotreeniä enemmän, tein myös sen kanssa Bang Gamea jokusen toiston. Ei pääse mihinkään, vasemman silmän puolelta se ei halua nousta keinulle. Se yritti jopa kiertää oikean silmän puolelle ja hypätä sieltä keinulle, vaikka minä ja apupöytä olimme toisella puolella.
Treenien jälkeen menimme tapaamaan kummityttöäni ja perheen vastasyntynyttä poikaa (ja toki muutakin perhettä katsomaan!) Rhoo pysyi hihnassa, koska en luottanut siihen, ettei se ala riehua lasten kanssa. Eihän se pahalla, mutta leikit on turhan rajut. Pii oli omaan tuttuun tapaansa hyvin kärsivällinen ja rauhallinen, tosin mahdollisesti hieman kärsivä lapsien kanssa. Rhoo ei tuollaisia pikkuihmisiä olekaan kovin paljoa tavannut sisätiloissa, ulkona ohitellessa vain. Lapset olivatkin sen mielestä vähän jänniä ja se uskaltautui haistelemaan vähän etäämpää venyttäen. Parempi niin, kuin että olisi leikittänyt muksut kumoon!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti