Suureksi ilokseni Rhoo pääsi poropaimennustestiin ja pystyin järjestämään koirien hoidot siten, että Piin toipilasajasta huolimatta pääsimme Rhoon kanssa osallistumaan. Rhoo yllätti minut ja kaikki sen tuntevat ihmiset olemalla käsittämättömän hyvin kuulolla, mutta innoton porojen suhteen. Liekaporoon se kävi tutustumassa ilman pantaa tai hihnaa, nuuhkaisi varovaisen kohteliaasti herra poroa pyllystä ja tuli ekasta vihjauksesta luokse.
Aidassa Rhoo ei juuri irronnut viereltäni. Yritin kannustaa sitä ajamaan, mutta se tuli aina pikku pyrähdyksen jälkeen takaisin ja otti sievästi kontaktia. Olin ällistynyt, koska edellisenä vuonna reilu puolivuotiaana se ajoi täysin epäröimättä, taitavasti ja täysin korvattomana poroja päästessään kokeilemaan hommaa epävirallisessa yhteydessä. Esitys oli niin vaisu, että olin varma suorituksemme hylkäämisestä. Testi oli kuitenkin hyväksytty ja arvostelussa mainittu Rhoo lupaavaksi koiraksi, joka tarvitsee lisää itseluottamusta. Hyvä näinkin, vaikka muuta odotin!
Rhoo ei ollut koko reissulla oikein oma itsensä. Se pyrki olemaan hyvin liki minua ja vaikutti hyvin stressaantuneelta tilanteissa, joiden tapaisia se on aiemmin kohdannut ongelmitta. Dramaattisin esitys tuli lauantain kisan tulosten julkistamisessa, kun Rhoo paineistui yleisöstä, yleisössä olevista koirista ja aplodeista niin, että se alkoi hyvin määrätietoisesti pyrkimään pois paikalta. Väistimme läheiselle nuotiopaikalle, jossa Rhoo hytisi kainalossani vielä hyvän tovin.
Pieni Nopea on tavallaan varsin omituinen koira ja tämäntapaiset tilanteet saavat mietteliääksi sen hermorakenteen puolesta. Toisaalta sillä oli takanaan viikkojen poikkeuksellinen kuormitus: omituisesti käyttäytyvä Pii, treenien ja muun normaalin yhtäkkinen loppuminen ja kolme eri hoitopaikkaa parin viikon sisään, joista kaksi vieraiden ihmisten ja koirien kanssa. Saa nähdä, mihin tuo vielä kehittyy, tällä hetkellä itselleni ei Rhoon luonteesta ole muuta selvää kuin ilmeinen vilkkaus ja pehmeys sekä se, että Rhoon henkinen kehitys on aivan kesken. Pääsimme heinäkuussa MH-kuvaukseen, jota odotan kiinnostuneena. Luonnetesti jää varmaan hamaan tulevaisuuteen ainakin parin vuoden päähän. Kypsyköön mun puolesta rauhassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti